Ristiäiset


Sydämelliset onnittelut ja siunausta lapsen syntymän johdosta!

Ristiäisjuhla on lapsen ensimmäinen oma juhla!
Kasteessa tulemme Jumalan perheväen jäseniksi ja Jeesuksen oppilaiksi. Kaste on uskonelämän perusta. Siinä kastettava tulee osalliseksi Jumalan armosta ja rakkaudesta. Vanhempina toivomme lapsellemme kaikkea hyvää. Kasteessa lapsi saa jotain, minkä vain Jumala voi hänelle lahjoittaa: uskon, armon ja siunauksen. Kasteen lahja kantaa läpi elämän.

 

Ennen ristiäisiä

Kun vauva on syntynyt, saat postia seurakunnasta tai Digi- ja väestötietovirastosta (DVV), lapsen tietojen ilmoittaminen-lomakkeen.
Lapsen nimi pitää ilmoittaa Digi- ja väestötietoviraston rekisteriin kolmen kuukauden sisällä lapsen syntymästä.
Useimmiten ristiäisiä vietetään jo ennen sitä, mutta lapsen voi toki kastaa myöhemminkin.
Kasteen jälkeen pappi toimittaa lomakkeen kirkkoherranvirastoon. Tätä kautta lapsen nimi ja kastetiedot päivitetään kirkonkirjoihin ja väestörekisteriin.

 

Ristiäispäivä

Ota yhteyttä seurakunnan kirkkoherranvirastoon sopivan ristiäispäivän varaamista varten. Samalla varataan kastepappi.

Suomussalmen seurakunnan kirkkoherranvirasto on avoinna maanantaista torstaihin klo 9.00-14.00.

Kirkkoherranviraston yhteystiedot:
Kirkkokuja 1
89600 Suomussalmi
p. 08 617 2321, suomussalmi.seurakunta@evl.fi

Kastepappi ottaa yhteyttä kotiinne ja tapaatte kastepapin ennen kastejuhlaa. Tapaamisessa on mahdollista vaihtaa ajatuksia lapsen nimen ja kummien valinnasta, käydä yhdessä läpi kastetoimituksen kulku, sopia kastekaavan vaihtoehtoisista osista ja keskustella kristillisen kasteen merkityksestä.

Kaste toimitetaan kirkossa, kotona tai muualla sen mukaan kuin lapsen vanhemmat ja pappi siitä sopivat.

Kastetoimituksessa vanhemmat ja kummit seisovat kastepöydän ympärillä. Pöytä peitetään valkealla liinalla. Pöydälle asetetaan kastemalja, Raamattu ja kynttilä. Kastemaljan viereen taitetaan pieni valkoinen liina pään kuivaamista varten. Kukkakimppu koristaa kastepöytää.

Kaste on mahdollista toimittaa myös yhteisessä jumalanpalveluksessa.

Omasta seurakunnasta saatte kastekynttilän, kastetodistuksen ja kummitodistukset.

 

Kuka voi olla kummi

Kastettavalla tulee olla ainakin yksi kummi, joka on konfirmoitu, evankelis-luterilaista uskoa tunnustavan kirkon jäsen. Kummina voi lisäksi olla evankelis-luterilaisen kirkon toimittaman kasteen hyväksyvään kristilliseen kirkkoon tai kristilliseen uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva henkilö.

Vähintään yhden kummin tai muun todistajan tulee olla läsnä kastetoimituksessa." Tämä tarkoittaa siis sitä, että kasteessa tulee olla vähintään kaksi todistajaa, jotka voivat olla joko kummeja tai muita todistajia. Esimerkiksi tilanteessa, jossa kastettavalle tulee yksi kummi, täytyy kasteessa olla läsnä hänen lisäkseen myös yksi todistaja. Tällöin vähintään kahden kummin tai muun todistajan läsnä olo täyttyy.

Todistaja voi olla myös kirkkoon kuulumaton oikeustoimikelpoinen vähintään 15-vuotias henkilö, ei kuitenkaan pappi tai lapsen huoltaja. 

Lapselle voidaan erityisestä syystä kasteen jälkeen lisätä enintään kaksi kummia. Päätöksen kummin lisäämisestä voi tehdä lapsen huoltajien hakemuksesta lapsen seurakunnan kirkkoherra.

Kastejuhlassa kummi voi lukea evankeliumin, osallistua lapsen siunaamiseen laittamalla käden lapsen pään päälle ja  voi pitää lasta sylissään kastetoimituksen ajan.  Kummi on kutsuttu vanhempien rinnalla pitämään huolta lapsesta. Huolenpidossa ja ystävyydessä toteutuvat kristittynä elämisen periaatteet ja lähimmäisen rakkaus.

 

 

 

 

 

 

 

Pienen lapsen paljas jalka

Jeesuksen kastekäsky

Kasteen perusteena on Jeesuksen kastekäsky

Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen kastamisen lisäksi Jeesus kehottaa opettamaan kastettua.
Kristillisestä opetuksesta vastaavat lapsen vanhemmat, kummit ja seurakunta yhdessä.
Lapsen vanhempien ja kummien tärkein hengellinen tehtävä
on lapsen puolesta rukoileminen.

Kastepuu

Ämmänsaaren kirkossa on käytössä kastepuu, johon jokainen Suomussalmen seurakuntaan kastettu saa oman lehtensä.

Lehteen kirjoitetaan kastetun nimi ja kastepäivä.
Lehdet asetetaan puuhun siinä jumalanpalveluksessa, missä kastettujen nimet luetaan ja heidän puolestaan rukoillaan.

Lehden voi ripustaa kastepuuhun kastetun läheinen, kuten vanhempi, kummi, sisarus tai isovanhempi. Nuori tai aikuinen kastettu voi laittaa lehden puuhun itse. Mikäli kastetun perheenjäseniä ei ole mukana jumalanpalveluksessa, lehden ripustaa suntio. 

Kastelehden laittaminen puuhun on konkreettinen merkki siitä, että kastettu on otettu seurakunnan jäseneksi.

Kastepuu tyhjennetään kerran vuodessa Mikkelinpäivänä. Silloin jokainen kastettu saa lehden omakseen. Tämän jälkeen
puu alkaa kasvattaa jälleen uutta satoa.