Pääsiäinen

Pääsiäinen on kirkkovuoden keskus ja kohokohta, juhlien juhla. Pääsiäisenä juhlitaan Kristuksen ylösnousemista kuolleista. Pääsiäisen suomenkielinen nimitys merkitsee alkuaan paastosta pääsemistä.

Pääsiäinen on kristillisistä juhlista vanhin ja merkittävin. Varhaisimmat tiedot pääsiäisen vietosta ovat 100-luvulta.

Kristuksen ylösnousemus on kristillisen uskon ydinkohtia. Ilman ylösnousemususkoa ei ole kristillistä kirkkoakaan. Kristityille Jeesuksen ylösnousemus haudasta merkitsee sitä, että Kristus on avannut uuden tien kuolemasta elämään, synnistä sovitukseen ja kadotuksesta pelastukseen.

Pääsiäistä edeltää palmusunnuntaista alkava hiljainen viikko. Sen alkupäivinä mietiskellään Jeesuksen kärsimystietä. Kiirastorstain sisältönä on ehtoollisen asettaminen. Kiirastorstai-illasta alkaa ristin ja ylösnousemuksen pääsiäisen vietto, joka ulottuu pääsiäispäivän iltaan (ns. triduum sacrum, pyhä kolmen päivän aika). Pitkäperjantaina muistetaan Jeesuksen ristinkuolemaa syntien sovitukseksi. Liturginen väri on silloin musta.

Risti ja ylösnousemus, kärsimys ja ilo muodostavat pääsiäisen sanoman kaksoisytimen: ylösnousemuksen kirkkaus nousee haudan ja pahuuden pimeyde stä. Pitkäperjantaita seuraavana hiljaisena lauantaina muistetaan Jeesuksen haudassa oloa. Pääsiäinen julistaa Kolmiyhteisen Jumalan rakkauden voittoa pimeyden valloista. Liturginen väri vaihtuu mustasta valkoiseen, ilon, puhtauden ja riemun väriin. Paastonajan jumalanpalveluksissa vaiennut ylistys (kunnia, halleluja) soi jälleen.

Pääsiäisyön messussa kirkon kuoriin tuodaan suuri pääsiäiskynttilä, jota sytytettäessä lausutaan: Jeesus Kristus on maailman valo. Pääsiäisyön messun erityisiä aineksia ovat pääsiäisylistys (ns. Exsultet) ja kasteen muistaminen. Pääsiäinen aloittaa pääsiäisviikon. Toisena pääsiäispäivänä iloitaan ylösnousseen Kristuksen ilmestymisestä Emmauksen tien opetuslapsille. Pääsiäisestä alkaa 50-päiväinen pääsiäisaika, joka päättyy helluntaihin.

Pääsiäinen evl.fi sivustolla

Pääsiäispäivä

Pääsiäispäivä, sunnuntai, on Jeesuksen ylösnousemuksen juhla.

Enkeli kääntyi naisten puoleen ja sanoi: "Älkää te pelätkö. Minä tiedän, että te etsitte ristiinnaulittua Jeesusta. Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista, niin kuin itse sanoi." (Matt. 28:5–6)

Jumala on herättänyt Jeesuksen kuolleista, elämä on voittanut kuoleman. Pääsiäisenä muistetaan myös kastetta, jonka kautta jokainen kristitty ikään kuin haudataan ja nousee kuolleista.

Pääsiäisen juhla alkaa jo lauantain ja sunnuntain välisenä pääsiäisyönä. Ylösnousemusjuhla alkaa. 

Pääsiäisyö oli varhaisessa kirkossa aika, jolloin monia kastettiin. Siksi pääsiäisyön tai -aamun messussa saatetaan piirtää kastevedellä ristinmerkki seurakuntalaisten otsaan tai pirskotella heidän päälleen kastevettä.

Toisena pääsiäispäivänä, maanantaina, muistetaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä häntä seuranneille naisille ja opetuslapsille Emmauksen tiellä. Ilmestykset vakuuttivat heidät Jeesuksen kuolleista nousemisesta ja jatkuvasta läsnäolosta maailmassa.

Pääsiäisyöstä alkaa pääsiäisviikko, joka kestää seuraavaan lauantaihin. Pääsiäisyöstä alkaa myös 50-päiväinen pääsiäisaika, joka päättyy helluntaihin.

Pitkäperjantai

Pitkäperjantai on Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja kuoleman muistopäivä. Jeesus ristiinnaulittiin kahden rikollisen kanssa. Raamatussa kerrotaan, että keskipäivällä aurinko pimeni. Pimeys tuli koko maan ylle, ja sitä kesti yhdeksänteen tuntiin saakka. Temppelin väliverho repesi keskeltä kahtia. Jeesus huusi kovalla äänellä:

"Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni." (Luuk. 23:46)

Tämän jälkeen Jeesus henkäisi viimeisen kerran. 

Pitkäperjantai on vuoden ainoa pyhäpäivä, jonka liturginen väri on musta. Pitkäperjantaina vietetään sanajumalanpalvelus, jossa viivytään ristin juurella.

Alttarilla käytetään kukkina viittä ruusua kuvaamaan Jeesuksen haavoja. Urkuja tai muita instrumentteja ei yleensä soiteta, vaan virret lauletaan ilman säestystä. Kello 15 voidaan viettää Jeesuksen kuolinhetken hartautta. Suomessa käytettävä nimitys pitkäperjantai on käännöslaina ruotsista: långfredag. ’Pitkää’ ilmaisevaa sanaa käytetään perjantain yhteydessä yleisesti vain Pohjoismaissa.

Pääsiäiskokkoja Pohjanmaalla

Hiljaisena lauantaina liturginen väri on musta. Jeesus on kuollut ja haudattu. Erityisesti Pohjanmaalla kansanperinteenä on polttaa pääsiäiskokkoja, koska Jeesuksen poissaollessa pääsiäisnoidat ja pahat hengen voivat mellastaa. Kokoilla kansanperinteen mukaan hätistellään näitä pimeyden valtoja.