Rippijuhla

Rippijuhla on nuoren juhla, ja se on hänelle tärkeä hetki kohta aikuisuutta. Rippijuhla alkaa konfirmaatiomessulla, jossa nuoret pukeutuvat valkoiseen seurakunnalta saatavaan pitkään pukuun, albaan.
Yleensä kirkkoon kutsutaan riparilaisten perhe, isovanhemmat, kummit ja ystäviä. Kummit ovatkin rippijuhlassa tärkeässä osassa, sillä he saavat osallistua kirkossa konfirmoitavan nuoren siunaamiseen. Kummin tilalla nuorta voi olla siunaamassa joku muukin läheinen ihminen.

Konfirmaation jälkeen juhlaa voi jatkaa esimerkiksi nuoren kotona tai muussa juhlatilassa yhdessä perheen ja läheisten kanssa. Vuokratilaa juhlia varten voi kysyä myös seurakunnalta. Juhlapäivää voi juhlistaa myös pukeutumalla juhlavammin, mutta se ei ole välttämätöntä.

Nuorelta itseltään kannattaa kysyä sekä juhlan ohjelmasta että lahjatoiveista. Rippijuhlan ohjelmaksi hyvin riittää yhdessäolo ja esimerkiksi kahvittelu. Usein nuorta halutaan muistaa ja onnitellaan kukilla ja lahjoilla. Perinteinen rippiristi, kaulakoru, on edelleen monen nuoren toive. Juhlassa nuoresta otetaan valokuvia, jotka voi jakaa kummeille ja isovanhemmille muistoksi. Kuvallisen kiitoskortin voi halutessaan lähettää kaikille rippijuhliin osallistuneille.

Kaikki rippikoulun käyneet eivät halua osallistua yhteiseen konfirmaatioon. Mutta silloinkin perheet voivat halutessaan yhtä lailla viettää juhlaa nuoren rippikoulun päätteeksi.

Konfirmaatio on myös nuoren tärkeä aikuistumisjuhla

• Hän saa oikeuden toimia kastettavan lapsen kummina
• Hän saa osallistua itsenäisesti ehtoolliselle
• 18 vuotta täyttänyt konfirmoitu kirkon jäsen voi asettua ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa, joissa seurakuntiin valitaan luottamushenkilöt.
• Kirkollisen avioliittoon vihkimisen edellytyksenä on rippikoulun käyminen, mutta konfirmaatiota ei edellytetä.